maanantai 27. lokakuuta 2008

Metalliastioita




Teimme Raision työväenopiston kurssilla metalliesineitä materiaalina lähinnä metallinen tuikkuastia. Nyt on mummolla sitten aidot alumiiniset kattilat ja mitta.


Astioita tehdessä pikaliima sai kyllä uusia ulottuvuuksia. Ehdottaisin ohjeisiin lisättävän, että liimaa parhaiten ja nopeimmin sormet yhteen ja varsinaisen liimattavan esineen osat minuuttien kuluessa. Huh. No yhtään kattilaa ei ole sormissa kiinni ja jotain valmistakin tuli.





Lisäksi tein kastelukannun ja kuvassa itselle ainakin hyvin tuttu tilanne eli kastelukannun pää taas kerran kesken kastelun irronneena.

Onneksi suuosan saa paikoilleen.
Kiitos kannun onnistumisesta kuuluu kurssin vetäjälle Ninnalle ja muille osallistujille, joilta sain hyviä vinkkejä ja ideoita.
Kastelukannu on tehty tuikkumetallista (suuosan kartio ja putki, pohja, kansi ja kahva) sekä hanan osasta (kannuosa) ja vanhasta 80-luvun nappikuulokkeen osasta (reiällinen osa kannun päässä). Harmi, kun en ottanut mitään vaihekuvia, kun tästä ois saanut vaikka ohjeen. Toisaalta siinä tapauksessa saattaisi nyt olla kamera liimaantuneena etusormeen :)


5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Juuri tuo on minunkin kokemukseni pikaliimasta! Sen käyttämisen jälkeen sormenpäät ovat aina pitkään kovat...

Vaan hienoja astioita olet saanut tehtyä pikaliimasta huolimatta, ja kastelukannu on aivan erityisen hyvä oivallus!

Maria kirjoitti...

Kastelukannu irroitettavine päineen on upea! Pikaliima on tosiaan aika kenkkua.. olen käyttänyt nykyisin sellaista, jossa lukee gel (sininen tuubi, ihan citymarketista) ja tuo ei leviä pitkin sormia vaan se on jäykempää ja sitä voi vaikka laittaa tipan paperille ja ehtii coctail tikulla vielä siirtämään liimattaavaan kohtaan.. paras pikaliima tähän asti..

Anonyymi kirjoitti...

Ihania astioita. Käyppä laittamassa sähköpostiini osoitettasi sillä voitit arvonnassa.

Eliisa kirjoitti...

Ihania keittiökuvia. Kastelukannu on kyllä söpö. Jälleen kerran taattua Nasu-laatua :)

Hanna Alin kirjoitti...

Sairaan hienoja - ja tuikkumetallista! Pitänee ostaa pikaliimaa, niin saisin valmiiksi aloittamani (vuonna yy)tuohikorin, joka tyssäsi siihen, että eriperkele pompsautti aina liuskat auki.