Pingu

Pingu tuli kotii! tokaisi kaksivuotias onnellisena silmät sirrilläään. Niin tuli, kun tilasin Enklannista asti. Se on meidän perheen suosikki - 2000-luvun Nalle Luppakorva. Pingun mukana tulivat myös pikkusisko Pinga ja hyljekaveri Robbie.

Pingulle pitää tehdä koti - iglu. Kun ei mitään heitä ikinä pois, niin puuvaraston perukoilta löytyi pala kanaverkkoa, josta sain muotoiltua iglun kehikon. Oikeastaan jo entiset asukkaat olivat jättäneet tuon verkon palan... Päälle ajattelin liimata liisterillä sanomalehden suikaleita. Ehkä joudun käyttämään tämänkin päivän hesarin, kun just eilen vein lehtiroskat. Mitään, siis kerrassaan mitään ei näköjään saisi heittää pois.

Tässä alkuvaihe ja Pingu. Niin ja siis tämä iglu on leikkimistä varten.

Piano valmis

Siinä se nyt on. Valmis piano. Koskettimet tein fimosta. Paistoin valkoiset koskettimet yhtenä blokkina ja musta erillisinä ja liimasin ne sitten paikoilleen. Pianon päällä olevat koriste-esineet vielä hakevat paikkaansa ja kynttilät puuttuvat ja nuotit. Kunnollinen pianotuolikin pitää saada.

Vaihekuvia pianosta

Pitkään olen jo miettinyt, että ei se oikein passaa, että viktoriaanisessa talossa ei ole pianoa. Milläs sitten vieraita viihdytetään ja miten talon tyttäret muka oppivat pianon soittamisen tärkeän taidon? Piti siis tehdä piano. Onneksi yhdestä nukkekotikirjasta löytyi ohje ja Lontoon reissulla kuvasin yhtä viktoriaanista pianoa malliksi. Näkisittepä mun loma-albumit: joo tässä on katukivetystä Lontoossa ja tässä räystäskouru...niin ja tässä viisi kuvaa tästä pianosta. Eivätkö olekin hienoja :)

Materiaalit löytyivät kerrankin kaikki omista varastoista, mikä tarkoittaa sitä, että piano syntyy vähistä aineksista tai sitten siitä, että mun varastoni monipuolisuus alkaa ylittää askartelukauppojen valikoiman ja kaappien vetoisuuden. Molempi parempi.

Materiaalit: 2mm viilua, 2 puista pyykkipoikaa, 2 valmista kaidepuolaa, 2 erilaista koristelistaa, puurimaa, metallilankaa, korunosia, saranat, ääriviivatarroja.

Koskettimiin tarvitsee myös printin tai sitten askartelumassaa, josta mä aion koskettimet tehdä tai tällä hetkellä vielä sellainen utopistinen haave on. Saa nähdä kuinka käy.




Kuvissa piano muuten valmiina, mutta petsaus puuttuu tai eipä puutu enää, vaan odottaa kuivumista (12 tuntia!). Pedaalit puuttuu, kun ne ei näy mun ottamissa valokuvissa. Höh. Pitää vakoilla pianoja, kun kirjan ohjeessa ne oli tehty puisesta pyykkipojasta. Ei hyvä, paitsi, jos ovat olleet puiset ennen vanhaan. Tietääkö kukaan?

Ruokasali

Ruokasali alkaa vihdoinkin olla oikeassa asussaan. No ikkuna ja väliovi puuttuvat ja verhot ja katto- ja jalkalistat, mutta sisustus siis alkaa olla valmis tai ainakin tunnelma alkaa vaikuttaa oikealta. Vihdoinkin sain tehtyä kaksi MiniMunduksen tuolia lisää -neljä puuttuu silti. Ihan kuvausrekvisiitaksi laitoin toiseen nurkkaan Lontoosta ostamani marmoripäällysteisen pöydän ja hups se löysikin lopullisen paikkansa ruokasalista sivupöytänä.

Pöydän ja etummaisen sivupöydän olen tehnyt itse balsasta vuosia sitten. Pikkupöydät, tuolit ja astiakaappi on tehty MiniMunduksen kiteistä. Taaimmainen sivupöytä siis Lontoosta ja nurkassa oleva tuoli tuunattu Sinooperista ostamastani tuolista.

Pöydälle katettuna Reutterin ruusuastiasto, jonka myös ostin Lontoosta. Kaikki muut astiat kuuluivat settiin paitsi voiastia ja kynttilänjalat. On näköjään vielä paastonajan menuu, kun kulhot loistavat tyhjyyttään.